Jaossa kristityn elämän eväät: Sana ja sakramentit
Jokainen kastettu on kristitty. Kristitty elää uskoaan todeksi arjen keskellä, omassa elämänpiirissään ja sen kysymysten keskellä. Jumala on kutsunut ihmisen työtoveriksi palvelemaan lähimmäisiä ja varjelemaan luomakuntaa. Kristitty tarvitsee arkeensa voimaa, rohkeutta ja toivoa. Kaikkea tätä on jaossa jumalanpalveluksissa, joihin seurakunta kokoontuu Sanan ja ehtoollisen sakramentin äärelle elämän eväitä saamaan ja toisilleen jakamaan.
Sunnuntai on kristityjen pyhäpäivä, koska se on ylösnousemuksen päivä. Jokainen sunnuntai on pieni pääsiäinen. Tämän ilon äärelle kutsuu yhteinen messu sunnuntaisin. Messu on ehtoollisjumalanpalvelus. Sanajumalanpalveluksia on muutaman kerran vuodessa. Säännöllliset messut vietetään Orimattilan kirkossa ja Artjärven kirkossa, Kuivannon kirkossa juhla-aikojen lisäksi jumalanpalveluksia on muulloin harvakseltaan. Leirikodin Riihikirkko on lähinnä leirien aikana käytössä. Siellä on kaksi jumalanpalvelusta vuosittain, kesän kynnyksellä ja kesän päättyessä.
Sunnuntain jumalanpalveluksen lisäksi on paljon muutakin jumalanpalveluselämää. Kirkkovuoden juhlapyhinä on erityyppisiä ja omanlaisia jumalanpalveluksia. Isossa kirkossa paastonaikana keväällä on rukoushetkien sarja ja joka kuun ensimmäisenä keskiviikkona klo 9 lyhyt aamumessu. Myös kirkolliset toimitukset ovat luonteeltaan jumalanpalveluksia, onpa sitten kyse kotikasteesta tai hautajaisista kirkossa. Eri-ikäisille järjestetään omannäköisiä jumalanpalveluksia.
Erilaiset pienryhmät tarjoavat mahdollisuuden oman uskonelämän hoitamiseen. Niissä liikutaan Raamatun, rukouksen, keskustelun, kohtaamisen ja yhteyden äärellä.
Tule rohkeasti mukaan niin yhteiseen jumalanpalvelukseen kuin pienryhmäänkin!
Tuttu ja turvallinen - ja samalla kiinni nykyhetkessä
Kirkkomme jumalanpalveluksen opas kuvaa suomalaista luterilaista jumalanpalvelusta näin:
"Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalvelus ankkuroituu Raamattuun, vanhan kirkon traditioon ja luterilaiseen tunnustukseen. Ehtoollisen sakramentin vietto, Raamatun lukeminen, saarnan arvostus, yhteinen rukous, liturgisen perinteen arvostaminen sekä rikas virsilaulu ja musiikin vahva asema muodostavat ne piirteet, joista oma luterilainen jumalanpalveluksemme tunnistetaan. Jumalanpalveluksen uudistamisessa on kysymys tämän tradition elävästä ja ajankohtaisesta tulkinnasta nykyaikana.
Jokainen jumalanpalvelus on Jumalan pelastavan läsnäolon juhla. Sen voima ei perustu seurakunnan kokoon tai työntekijöiden laatuun, vaan Jeesuksen lupaukseen. Missä kaksi tai kolme on koolla hänen nimessään, siellä hän itse on heidän keskellään (Matt. 18:20). Se joka tunnustaa syntinsä, saa ne todella anteeksi. Se, joka nauttii ehtoollisen, ottaa vastaan Kristuksen.
Luterilaista jumalanpalvelusta luonnehtii vuoropuhelu. Kuultavan ja näkyvän sanan välityksellä kolmiyhteinen Jumala puhuttelee meitä ja tekee meidät osalliseksi kaikista pelastuksen lahjoista. Rukouksissa, virsissä ja lauluissa ihminen vastaa Jumalan puhutteluun. ---
Kirkkomme jumalanpalveluselämään kuuluu sekä yhtenäisyys että vaihtelevuus. Yhtenäinen jumalanpalvelusjärjestys ilmaisee yhteistä uskoa, luo turvallisuutta, vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja auttaa osallistumaan. Samalla se antaa tilaa kontekstuaalisuudelle ja monimuotoisuudelle. Kirkkovuosi ja jumalanpalveluksen vaihtuvat osat tekevät jokaisesta jumalanpalveluksesta erilaisen."
Jumalanpalvelus nousee siis vankalta perustalta ja vahvoista perinteistä. Se ei kuitenkaan ole museotavaraa tai omasta ajastamme irrallaan olevaa muistelua. Evankeliumi on aina samalla koeteltua ja tuoretta. Sama sisältö saa eri aikoina ja eri paikoissa erilaisia muotoja.
Kirkkoherrana johdan seurakunnan toimintaa ja valvon seurakunnan kaikkea elämää ja työtä. Velvollisuutenani on vastata, että seurakunnassa asiat ovat kirkon tunnustuksen ja tehtävän mukaisia. Vastaan myös kirkkoherranviraston toiminnasta ja olen virkani puolesta kirkkoneuvoston puheenjohtaja. Tehtävän hoidossa tarvitsen sekä henkilöstöä että luottamushenkilöitä, mutta myös seurakuntalaisia. Parhaiten minut tavoittaa sähköpostilla tai jättämällä soittopyynnön kännykkääni. Vapaapäiväni ovat yleensä viikonlopun tietämissä.
Olemista ja tekemistä
Kirkkoon saa tulla vain olemaan. Kirkonpenkissä istuja täyttää tärkeää tehtävää: luo yhdessä muiden kanssa messun, rukoilee, laulaa, hiljentyy. Jos kaipaat vähän toiminnallisempaa otetta, sekin on mahdollista.
Ryhdy kirkkoväärtiksi. Kirkkoväärtit toimivat jumalanpalvelusavustajina. Väärti toivottaa tulijan hymyillen tervetulleeksi, ojentaa virsikirjan, kantaa kolehtia, lukee mahdollisesti Raamatun lukukappaleet, auttaa seurakuntalaisen tarvittaessa ehtoolliselle. Tehtävään perehdytetään. Väärtit toimivat yleensä pareittain. Lisätiedot markku.viljlanen[at]phnet.fi, 050 5450 449 tai annakaisa.rantala[at]evl.fi, 050 3399 129.
Anna musiikin lahjasi yhteiseen käyttöön. Jumalanpalveluksissa musiikilla on tärkeä osa. Ammattimuusikon, kanttorin, lisäksi erilaiset kuorot, ryhmät ja solistit rikastuttavat jumalanpalvelusta. Tule mukaan johonkin seurakunnan kuoroista tai jos soitat/laulat yksiksesi, ota yhteys johonkuhun kanttoreista.
Tulkaa messukumppaniksi. Vuoden mittaan jumalanpalvelusten messukumppaneina on erilaisia yhdistyksiä, porukoita, toimintaryhmiä. Haluaisiko teidän porukkanne tulla joskus mukaan? Tarjolla on silloin samanlaisia tehtäviä kuin kirkkoväärteillä. Tämän tiimoilta voit oilla yhteydessä kirkkoherra Annakaisa Rantalaan.