Kuivantolaisten oma kirkko

Kuivantolaisten toive oman rukoushuoneen rakentamisesta oli kytenyt 1700-luvulta lähtien. 1920-luvulla he vetosivat Tampereen tuomiokapituliin ja pyysivät eroa Orimattilan seurakunnasta sekä omaa seurakuntaa kirkkoineen ja kirkkoherroineen. Pippuranmäellä oli valmis paikka kirkolle ja pappila oli saatu lahjoituksena. Asia raukesi, koska kustannukset todettiin liian suuriksi isollekin kyläkunnalle. Asian kannattajatkin luopuivat eroajatuksesta, kun Orimattilan seurakunta lupautui rakentamaan oman kirkon Kuivannolle. Kirkkovaltuusto hyväksyi 29.06.1930 Kuivannon rukoushuoneen piirustukset, jotka oli laatinut rakennusmestari Heikki Tiitola Tampereelta. Kirkon peruskivi laskettiin Pippuranmäelle heinäkuisena sunnuntaina 1930. Rakennusmestari Kalle Juselius Pusulasta vastasi rakentamisesta, arkkitehti Jalmari Peltola valitsi valaistuslaitteet ja värit. Kirkkoon asennettiin urkuharmoni. Torniin ostettiin kaksi teräksistä kelloa, joista isompi painoi 260 kg ja pienempi 150 kg. Kuivannon kirkko vihittiin 28.12.1931. Taiteilija Väinö Hervon maalaama alttaritaulu saatiin kirkkoon talvisodan alkupäivinä, joulukuussa 1939. Kuivannon kyläkirkon valmistuminen joulukuussa 1931 lisäsi seurakuntalaisten mahdollisuuksia kirkossakäymiseen. Uudessa kirkossa alettiin pitää jumalanpalveluksia joka toinen sunnuntai.

Vuosina 1998-2000 on kirkkoon ja lähiympäristöön tehty muutoksia. Kirkon keittiö uusittiin kalusteineen ja tiloihin asennettiin juokseva vesi, kellaritilat kunnostettiin varastoksi, seurakuntasali maalattiin ja tehtiin kirkkosalin paikkamaalaukset, sisälle saatiin myös wc-tilat. Lisäksi piha-aluetta on maisemoitu ja tehty lisää pysäköintipaikkoja. Vuonna 2003 kirkkoon hankittiin uudet kirkkotekstiilit, jotka on suunnitellut tekstiilitaiteilija Maisa Kaarna. Vuonna 2004 kirkko sai uudet digitaaliset urut.

Kuivannon kirkko syysmaisemassa