Artjärvellä on käyty omassa kirkossa jo vuodesta 1636
Ensimmäisen kirkkonsa Artjärvi sai jo v. 1636 , kun Artjärven kappeli erotettiin Lapinjärven emäseurakunnasta. Omaksi seurakunnakseen Artjärvi muodostui vuonna 1865. Artjärven toinen kirkko valmistui v. 1664 ja kolmas v. 1739. Nykyinen, vuonna 1840 valmistunut empirevaikutteinen, päätytornillinen ristikirkko on Artjärven neljäs kirkkorakennus. Sen suunnittelusta on vastannut arkkitehti Anders Fredrik Granstedt. Kirkon 175-vuotisjuhlaa vietettiin ensimmäisenä adventtisunnuntaina 2015.
Kirkon alttaritaulun "Kristus Getsemanessa" maalaajana on pidetty Matilda Wulffertia. Tämä tieto ei kuitenkaan liene oikea: tuntemattoman Wulffertin nimi mainitaan vasta v. 1902 piispantarkastusta seuranneen alttaritaulun entisöinnin yhteydessä. Maalarina lienee pidettävä Johan Erik Lindhiä, joka maalasi alttaritaulut myös Kokkolan, Oravaisten, Jyväskylän maalaiskunnan, Munsalan, Bromarvin, Tenholan, Snappertunan ja Inkoon kirkkoihin.
Joka tapauksessa Artjärven alttaritaulun on lahjoittanut kirkkoon kreivi Aleksander Armfelt v. 1848.
Saarnatuoli on vuodelta 1872 ja sen sekä alttarin on veistänyt paikallinen maanviljelijä Juho Lappula. Saarnatuolin ja alttarin suunnittelijana toimi arkkitehti Frans Anatolius Sjöström (1840-1885). Hän oli Suomen ensimmäinen arkkitehtuurin opettaja ja lisäksi menestyksekäs Suomen ensimmäisen arkkitehtuuritoimiston perustaja.
Kirkossa on esineistöä myös aiemmista kirkoista. Sivuseinällä oleva votiivitaulu on vuodelta 1677. 1700-luvun harvinainen epitafitaulu on sakastissa. 16-äänikertaiset urut ovat vuodelta 1905. Mikkelinpäivänä 2015 otettiin kayttöön Lasten kappeli, lasten oma tila kirkkosalissa. Kirkossa on n. 500 istumapaikkaa.
Kirkonkelloja on kaksi. Pienempi niistä on ollut kaikissa kirkoissa ja on vuodelta 1644. Sen on lahjoittanut eversti Arvid Forbus. Suurempi kello on vuodelta 1829.
Tien toisella puolella sijaitsee rapattu pitäjänmakasiini ja lainajyvästö vuodelta 1825. Makasiinin tarkoitus oli riittävän jyvävaraston kokoaminen ja tallettaminen, niin että katovuosina saataisiin kelvollista siemen- ja ruokaviljaa. Rakennus on nykyisin kotiseutuyhdistyksen museokäytössä. Makasiinin vieressä on kirkossa kävijöitä varten hevoskatos, jonka pärekatto on talkoilla uusittu muutama vuosikymmen sitten.
