Seurakuntakoti on seurakunnan koti

Seurakuntakoti on rakennettu arkkitehti Ilmari Launiksen (1881-1955) suunnitelmien mukaan v.1929. Rakennus edustaa 1920-luvun klassismia.  Launis on varsin kunnostautunut kirkkoarkkitehtuurin saralla: hän on suunnitellut 16 kirkkoa, laatinut useiden kirkkojen korjaussuunnitelmia, tehnyt alttaritauluja, lasimaalauksia ja urkufasadeja.

Kiinteistö on rakennettu tilusvaihdon kautta seurakunnalle siirtyneelle Koivisto-nimiselle maa-alueelle. Urakkasopimus allekirjoitettiin 25.1.1929. Talo tehtiin hirrestä. Hirret piti kaataa 15.3.1929 mennessä. Rakenteissa on käytetty järeääkin hirttä: mm. salin katon kannattajat ullakolla, johon on rakennettu riippuansaat. Talon kellari oli alun perin maavarainen; sen katolla oli tornimainen kattolyhty, jonka todettiin v. 1943 vuotavan. Se on poistettu.

Talon ulkovuoraus on tehty vuonna 1934. Talossa on asuttu vuosikymmenten ajan. Vasta 2000-luvulle tultaessa vuokralaisia ei enää ollut yläkerrassa. Menneinä vuosikymmeninä seurakuntakodilla myös majoittuivat kyliltä ja kauempaa tulleet puhujat ja rippikoululaiset. Sota-aikana talo toimi sotasairaalana. Vuonna 1957 taloon saatiin keskuslämmitys ja alakertaan tehtiin vuonna 1961 alasali keittiöineen.  Arkkitehti Tapani Isotuvan suunnitelmien mukaan tehtiin talon sisäpuolisia korjaustöitä 1982. Ulkomaalaus uusittiin vuonna 1994 ja talo liitettiin kaukolämpöön vuonna 2001.

Vanhojen julkisten rakennusten saneerauksiin erikoistunut arkkitehti Virpi Tervonen laati rakennussuunnitelmat talon remonttiin, joka alkoi keväällä 2008 ja valmistui seuraavana vuonna.  Suunnitelman lähtökohtana on kunnioittaa talon alkuperäistä henkeä. Remontin yhteydessä paljastui yläsaliin useita suljettuja oviaukkoja, joista osa avattiin uudelleen käyttöön: kolme pariovea yläkerran kokoushuoneeseen, yksi salin kulmahuoneeseen ja yhden parioven kohdalle tehtiin valoa tuova ikkuna pääovien väliin. Tuon ikkunan hiekkapuhallettu kukka-aihe löytyi kahvion tapetista. Parvesta saatiin tasalattiainen, joka mahdollistaa tilan käytön. Asunnoista remontoitiin toimisto- ja kerhotiloja. Alasaliin saatiin esteetön pääsy ja tilaan saatiin uutta arvokkuutta, kun entisestä eteistilasta saatiin tarjoilutila. Alasalin seinällä on Pentti Papinahon reliefi ja Maisa Kaarnan tekstiilitaideteos. Taloon tehtiin mittava ilmastointiremontti ja ullakkotila täyttyi kolmesta ilmanvaihtohuoneesta. Remontin kustannusarvio oli n. 1,8 miljoonaa euroa.

Kirvun alttaritaulu

Kirvun alttaritaulu

Seurakuntakodilla on Kirvun kirkosta tuotu alttaritaulu, joka kertoo helatorstain tapahtumista, Kristuksen astumisesta ylös taivaaseen.

Kesäkuussa vuonna 1944 Kirvusta jouduttiin lähtemään evakkomatkalle. Juhannusaattona pidettiin Kirvun kirkossa viimeinen hartaushetki, jonka jälkeen sotilaat ottivat talteen arvoesineet. Alttaritaulu leikattiin puukolla kehyksistä ja vietiin turvaan. Orimattilaan asettui sotien jälkeen noin 3500 kirvulaista evakkoa. Siksi Kirvun kirkon alttaritaulu on täällä. Myös Kirvun kirkonkello on Orimattilassa, kirkontornin alaosassa. Sitä soitetaan, kun Kirvussa syntynyttä ihmistä saatetaan Orimattilan kirkkomaahan odottamaan ylösnousemuksen aamua. Seurakunnan hallussa on myös jonkin verran Kirvun seurakunnan esineistöä.

Alttaritaulun maalaaja on nainen

Kirvun kirkon alttaritaulun maalannut Alexandra Frosterus-Såltin (1837 - 1916) oli suomalainen taidemaalari, joka tunnetaan erityisesti alttaritauluista. Hän maalasi noin 50 alttaritaulua ja teki myös kuvituksia.

Elämä ja ura

Frosterus-Såltinin vanhemmat olivat teologian professori Benjamin Frosterus ja Vilhelmina Sofia o.s. Gadolin. Hänen puolisonsa oli lääkäri Fredrik Viktor Såltin. Frosterus-Såltin sai koulutuksensa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa 1852-1857, R. W. Ekmanin johdolla 1857-1858. Hän opiskeli Düsseldorfissa Saksassa Otto Mengelbergin johdolla 1858-1862. Debyyttinäyttelynsä hän piti vuonna 1858. Avioiduttuaan 1868 lääkäri Såltinin kanssa hän muutti Vaasaan. Viiden vuoden kuluttua hän jäi leskeksi ja huolehtimaan kolmesta pienestä lapsesta. Maalaamisen hän joutui osittain jättämään keskittyäkseen piirustuksenopettajan työhön. Maalausten aiheiksi tulivat Vaasan vuosina koti ja lapset. Toimeentulon heikkouden takia hän muutti Vaasasta 1870-luvulla. Myöhemmin hän toimi taiteilijan työnsä ohessa opettajana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa 1874-1889 ja oppikoulussa.

Törnävän kirkon alttaritaulu vuodelta 1877 on Frosterus-Såltinin ensimmäinen alttaritaulu, ja se esittää Jeesusta Getsemanessa. Koululaisten raittiusopetuksessa aikoinaan käytetty Turmiolan Tommin elämäkerta on Frosterus-Såltinin kuvittama.